Moottorin teho

Teho -> Pyörintänopeus ja vääntömomentti
Fysiikassa teho P on tehdyn työn tai käytetyn energian määrä jossakin aikamäärässä. Tehon SI-yksikkö on watti W, joka vastaa joulen energiamäärää sekunnissa. Moottoreiden tehoarvot ilmoitetaan yleensä kilowatteina kW tai hevosvoimina hv.

Pyörintänopeus n
Vääntömomentti M

• M = F kertaa r

Voima F 

Voiman ''etäisyys'' r

• F = p kertaa A

Palamispaine p

Männän poikkipinta-ala A

Sylinterin paine työtahdin aikana riippuu:

• Sisään suihkutetun polttoaineen määrästä
• Alkulämpötilasta -> Imuilman lämpötila -> Kylmäilma sisältää runsaasti happea -> Kylmäilma hidastaa palamista -> Kuuma ilma lisää nakutusherkkyyttä 
• Palamisen ajoituksesta -> sytytyksen ajoitus

Täytösaste ilmaisee, kuinka paljon ilmaa on saatu sylinteriin imutahdin aikjana.

Täytösasteen nostaminen:

• Kanavien muotoilulla
• Venttiilien halkaisija muutoksilla
• Imusarjan muutoksella
• Pakosarjan muutoksella

Pitkäiskuinen moottori

• Iskusuhde ξ (ksii) = s/D 

Iskunpituus s

Sylinterinhalkaisija D

Kun s > D, moottori on pitkäiskuinen

Kun s < D, moottori on lyhytiskuinen

Polttoaineannoksen määrittäminen

• Seossuhde määräytyy sisäänimetyn ilman ja poltoaineen kertasyöttyannoksen mukaan.
• Määritetään sisäänimetty ilma
• Annostellaan polttoaine käyttötilanteen mukaan  
• Suuttimen aukioloajan  määräytyminen -> Perusaika käyrältä -> Käyttötilanteen mukaan lisäys tai vähennys
• Peruskartta on mitoitettu tietylle suutinkoolle ja polttoaineen paineelle

Sytytysjärjestelmä

Sytytysenergia 

• W = U kertaa I kertaa t

Jännite puolan ensiökelassa U -> Katkojalaite (Transistori)

Ensiövirta I -> Ensiövirtapiirin vastukset

Ensiövirran kulkuaika t -> Katkojalaite

Sytytysenergian lisääminen

• -Sytytyspuolan ''nopeus'' -> kipinäluku -> Suurtehopuolat
• Ensiövirran kulkuaika -> Katkojalaitteen ''säätö''

Pyörintänopeuden nosto

• F = m kertaa a

Massa m

Kiihtyvyys a


Venttiilikoneistossa saattaa kovilla kierroksilla kiihtyvyys olla jopa 200g

Voiman suuruus riippuu massasta ja kiihtyvyydestä -> Edestakaisten voimien vaikutus

• Mäntä
• Venttiilikoneisto
• Auton alusta 

• F = m kestaa s

Voiman kohtisuora etäisyys vaikutus pisteestä s

Moottori -> Kampikoneisto, Keinuvivut 

Auton alusta 

Voimansiirto -> Hammaspyörät, vetoakseli, kardaani

• P = M kertaa 2 pii kertaa n

Voimalinja: Kytkin -> Vaihteisto -> Vetopyörästö -> Vetoakseli -> (Napavaihde) -> Pyörä

Kytkin

• Kytkin välittää tehoa sen suuruuteen vaikkuttavat seuraavat asiat: -> Kytminen puristusvoima, Kitkakerroin, Kytkinlevyjen lukumäärä, Kytkimen halkaisija 

Hitausmomentti

• J = m kertaa r2

Pyörivä massa m

Massakeskipisteen säde r 

       

TEORIAA: Moottorin kokoonpano

Moottorin osien tarkastus

Sylinteriryhmä (kuivaputki)

- Sylinterien kuluneisuus  

• Ylikokoporaus, Hoonaus renkaille

Hoonattu Sylinteri

- Runkolaakeripesäkkeet 

• Pesäkkeen mitta (ja linja) 

- Öljykanavat

- Kannen tasopinta (''Laani'')

- Kierteet ja katkenneet pultit
- Tiivistepinnat

- Pakkasroput

Sylinteriryhmä (märkäputki)

- Sylinteriputkien ''korkeus'' lohkon tasoon nähden

• (Nokka-akselinlaakerit, Tasapainoakseleiden laakerit HUOM: Kuuluvat molempiin sylinterityyppeihin)

Kampiakseli

- Mittatarkastus 

• Kiilloitus, Hionta 
• (HUOM: Katso, että mittametri on konnossa ja että osaat lukea sitä oikein) 

- Suoruuen tarkastus
- Päittäislaakerin pinta
- Öljykanavat
- Tasapainoitus
- Silmälaakeri
- Särötarkastus

Sylinterikansi

- Kansivalu 

• Pinnansuoruus (Kannattaa hioa suoraksi ei kannata vain vaihtaa tiivistettä), Öljykanavat, Ohjaimet, Venttiili-istukat, Nokka-akselin laakeroinnit, Kierteet/Pultit, Etukammiot, Vesipainekoe (= särötarkastus)

- Paininkupit

- Keinuvivut

Venttiilikoneisto

- Venttiili

Pää
Lukkourat

Varsi

Lautanen

- Ohjain

• Kuluneisuus, Kiinnitys, Venttilivarren kumit, Halkemat

- Venttiilisäätö vaihtohdot:

• Ruuvisäätö (keinuvivut)
• Palasäätö (paininkuppi)
• Hydraulinen säätö

Nokka-akseli 

- Laakeripinnat

- Nokkien kiinnitys

Mäntä

- Mitta (Helmavälys)
- Rengasurat

- Leikkautumat

- Nakutusjäljet

- Kiinnitys -> Männäntappi, Lukitus

Kiertokanki

- Helan välys

Jakopää

- Hihnajakopää

- Ketjujakopää 

• Kiristin, laahaimet

Öljypumppu

- Pumppuelementtien pinnat

- Paineventtiilin jousi

- Imuputken sihti

Kokoaminen

- Osien peseminen

- Osien, pulttien ja ruuvien (yms.) järjestely

- Varaosien tilaus 

- Uusien osien sopivuuden tarkastus

Sylinteriryhmä

- Runkolaakeri paikalleen

• Pultit kiinni (momenttiin)

Momenttiavain

- Kiertokangen laakerit paikalleen

- Mittaukset --> välykset

- Kampiakseli paikalleen

• Öljy laakereihin

- Päittäislaakerit paikalleen

• Päittäisvälyksen tarkastus 

- Kampiakselin pyöritys

- Männän kiinnittäminen kiertokankeen

• Puristussovitteinen tappi
• Uiva tappi

Renkaiden asennus mäntään

- Todetaan, että renkaat ovat sopivat

• Sovitus sylinteriin
• Uraleveys -> Urasta karstat pois (esim vanhan renkaan pätkällä)

- Renkaat oikein päin mäntään

Männänrenkaat

Männän asentaminen sylinteriin

- Öljyä renkaisiin, laakeriin ja männäntappiin

- Männänrenkaiden päät ''hajasijoittaen''
- Panta männän ympärille

Männänrengaspanta

Sylinterikannen kiinnitys

- Esivalmistelut

• Venttiilien säätö, jos mahdollista
• Imu- ja pakosarjan kiinnitys ?
• Nokka-akseli(t) ''jakoasentoon''
• Männät (kampiakseli) myös ''jakoasentoon''
• Ohjauspinnat paikoillaan
• Tasopinnat puhtaat
• Tiiviste oikein päin
• Kannentiivisteen vahvuus

- Kannen asennus paikoilleen

• Kannen nosto paikalleen siten, että seloksahtaa paikalleen - ei saa vedättäää pulteilla 
• Pultit kevyesti öljyttynä paikoilleen
• Kiristys ohjeen mukaan (momentti/astekiristys)

Nokka-akselin ajoitus ilman ohjetta, kun moottorisa yksi nokka-akseli

1. Mäntä 1 yläkuolokohtaan
2. Nokka-akseli sytytysasentoon
3. Ajoitus nokka-akselin nosotn avulla 

Nokka-akselin ajoituksen tarkastus (ei hydr.vent.säätö)

1. Ykkösmäntä yläkuolokohtaan
2. Hihnapyörään merkki (ykk)
3.  Tasoitetaan venttiilivälykset
4. Pyöritetään moottoria kampiakselilta pyörimissuuntaan, kunnes pakovälys menee kiinni -> Merkki hihnapyörään 
5. Kierretään kampiakselia vasten pyörimissuuntaa, kunnes imuvälys menee kiinni -> Merkki hihnapyörään
6. Kierretään kampiakseli takaisin yläkuolokohtaan 
7. Jos jako on paikallaan, ovat pako- ja imumerkit yhtä kaukana yläkuolokohdan merkistä

Sähkökokeeseen valmistautumista

KODIN SÄHKÖVERKKO:

Kodin sähköverkko on yhteydessä jakeluverkkoyhtiön verkkoon. Suurissa asuinrakennuksissa sähkö tulee pääkeskuksen kautta kunkin huoneiston ryhmäkeskukseen. Pientaloissa ryhmäkeskus on osa pääkeskusta. Pääkeskuksesta löytyvät pääsulakkeet, pääkytkin, ryhmäsulakkeet ja mittari.

SULAKE: 

Sulake on virtapiirissä oleva turvalaite ns. virtapiirin heikoin kohta. Se suojaa sähkönkäyttäjää tapaturmavaaralta, jos sähkölaitteeseen tulee käyttäjälle vaarallinen vika. Sulake suojaa myös sähköjohtoa ylikuormituksen aiheuttamalta lämpenemiseltä ja estää näin mahdollisen tulipalon. Palaneen sulakkeen tilalle on vaihdettava samankokoinen ehjä sulake.

Sulakkeen koko (nimellisvirta) määrää, kuika suuren kuormituksen sulake jatkuvasti kestää. Jos nimellisvirta ylitetään, sulake palaa.
Seuraavassa ''taulukossa'' on esitetty tavallisimpien kotitalouksissa käytettyjen sulakkeiden sallittu kuormitus.

Nimellisvirta, Kuormitus, Väri

6A, 1400W, Vihreä

10A, 2300W, Punainen

16A, 3700W, Harmaa

20A, 4600W, Sininen

Automaattisulakkeet: Uusissa rakennuksissa voi tavallisen sulakkeen tilalla olla automaattisulake eli johdon katkaisija. Sen tehtävä on sama kuin tavallisella sulakkeella. Automaattisulaketta ei tarvitse vaihtaa sen lauettua, vaan se voidaan palauttaa toimintakuntoon sulakkeessa olevan kytkimen avulla.

Kiinteästi asennettava automaattisulake

SÄHKÖLAITTEET:

Sähkölaitteet jaetaan neljään ryhmään sen mukaan, millä tavalla laitteen käyttäjä on suojattu laitteen vikautumisen aiheuttamalta vaaralta.

Tavallisella pistotulpalla liitettävät sähkölaitteet: Tavallisella pistotulpalla liitettävässä sähkölaitteessa on peruseristys, joka suojaa käyttäjää laitteen jännitteisiltä osilta. Laitetta saa käyttää vain niissä tiloissa, joissa on tavlliset pistorasiat.

Peruserisetty sähkölaite

Suojamaadoitetulla pistotulpalla liitettävät sähkölaitteet: Suojamaadoitetulla pistotulpalla liitettävän sähkölaitteen koskettavat metalliosat on kytketty suojajohtimen kautta maadoitukseen. Jos laite on kytketty suojamaadoitettuun pistorasiaan, vikatilanteessa laitteen kuoren tullessa jännitteelliseksi vikavirta kulkee suojajohtimen kautta, sulake palaa ja viallinen laite kytkeytyy irti sähköverkosta. Suojamaadoitetun laitteen voi kytkeä sekä tavalliseen että suojamadoitettuun pistorasiaan. 

Suojamaadoitettu sähkölaite

Suojaeristetyt sähkölaitteet: Suojaeristetyssä laitteessa on peruseristyksen lisäksi sisäeristys. Sen tarkoituksena on estää jännitteen pääsy kosketeltavissa oleviin osiin, jos peruseristys jostain syystä pettää. Suojaeristetyn sähkölaitteen tuntee sen liitäntäjohdon pistotulpasta. Voi kytkeä molempiin pistorasioihin.

Suojaeristetty sähkölaite

Suojajännitteiset sähkölaittet: Suojajännitteisen laitteen jännite on niin pieni, että koskettaessa jännitteisiä osia ei synny hengenvaaraa. Suojajännite saadaan aikaan erillisellä suojamuuntajalla, joka voidaan liittää sekä tavalliseen että suojamaadoitettuun pistorasiaan.

Suojajännitteinen sähkölaite

HUOM: Tavallisia maadoittamattomia pistorasioita ei ole enään vuoden 1997 jälkeen asennettu uudisrakennuksiin. Uudet pistorasiat ovat yleensä turvapistorasioita eli ns. lapsisuojattua rakennetta.

VALAISIMET: 

Halogeenivalaisimet, myös suojajännitteiset, on sijoitettava rittävän etäälle valaistavasta kohteesta. Valaisimessa on usein merkintä siitä, miten kauas se on vähintään asennettava. Jos valaisin sijoitetaan liian lähelle se aiheuttaa tulipalovaaran. 

HUOM: Vain sähköasentaja voi tehdä kiinteiden valaisimien tai peilikaappien asennuksen.

TURVALLINEN KÄYTTÖ:

Ohjeiden mukainen huolto pidentää sähkölaitteiden ikää, vähentää palovaaraa ja estää laitteen ominaisuuksien huononemista. Jos huomaat laitteessa vian tai toimintahäiriön korjauta se heti tai vaihda laite uuteen. 

Sähkölaitteita saavat korjata Turvatekniikan keskuksen rekisteröimät sähköalan asennus- ja huoltoliikkeet.  

MITÄ TÖITÄ SAA TEHDÄ TAVALLINEN SÄHKÖNKÄYTTÄJÄ?:

• Sulakkeen vaihto.
• Valaisimen lampun ja sytyttimen vaihto.
• Jännitteettömyyden toteaminen hyväksytylly jännitteen koettimella, kun tehdään jokaiselle sähkönkäyttäjälle sallittuja töitä.
• Virtasuojakytkimen toiminnan testaus.
• Yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko.
• Sähkölaitteen rikkoutuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto.
• Valaisimen liitäntäjohdon rikkoutuneen välikytkimen vaihto.
• Sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimellä eli sokeripalalla.
• Kiintässä asennuksessa valaisin liittimen eli sokeripalan korvaaminen uuden järjestelmän mukaisella valaisinliitinpistorasialla sekä vioittuneen valaisinliitinpistorasian vaihto.
• Valaisinpistotulpan asennus ja vioittuneen vaihto.
• Jännitteettömien pistorasioiden ja kytkimien kansien irroittaminen.
• Suojajännitteisten laitteistojen asentaminen valmistajan tai tavarantoimittajan antamien ohjeiden mukaisesti.
• Harrastustoimintana tehtävä sähkölaitteiden kokoonpano esim. elektroniikan rakennussarjasta ja tälläisen laitteen korjaaminen. 
• Omakotitalon antennin asentaminen.
• Sähkölaitteiden mekaanisten osien korjaaminen.
• Luotettavasti ja kokonaan jännitteettömäksi tehtyjen sähköasennusten purku.
• Kaapeliojan kaivu ja kaapelin veto maahan.

MÄÄRITELMIÄ:

Juridinen vastuu: Lakiin, työympäristössä ensisijaisesti työlakeihin, perustuva. Sisältää aina seuraksen, lakipykälien laiminlyönneistä ja rikkomuksista voidaan tuomita erilaisiin rangaistuksiin. Juridinen vastuu on ehdottomasti useimmiten työnantajan edustajilla, mutta joskus myös työntekijällä.

Toiminnallinen vastuu: Sähkötyöt pitää tehdä turvallisesti. Moraalinen vastuu tästä on työryhmässä kokeneimmalla työtä suorittavalla tai valvovalla henkilöllä, usein töyntekijä esim. kärkimies. Jos esimies on koko ajan läsnä työkohteessa, niin silloin hänellä on paitsi juridinen niin myös toiminnallinen vastuu.

Ammatillinen esimies: Standardi olettaa että jokaisella sähköalan ammattilaisella on esimies, joka on sähköalalla riittävän ammattitaitoinen itsenäiseen työhön. Ellei lähin esimies ole sitä, niin jostain täytyy löytyä esimies, joka vastaa sähköisestä osaamisesta, jännitetöistä, mittareista jne. Ellei muita sähköalan esimiehiä löydy niin sähkötöiden tai käytön johtaja.

Hallinnollinen esimies: Mikäli lähin esimies on jonkun muun kuin sähköalan ammattilainen, häntä voidaan kutsua hallinnolliseksi esimieheksi. Hän vastaa päivittäisestä toiminnasta ja antamistaan käskyistä, mutta hän ei voi kantaa vastuuta sähköisestä ammattitaidosta ja siihen liittyvistä asioista, koska hän ei hallitse niitä riittävästi; pitää löytyä ammatillinen esimies.

Riittävä valvonta ja opastus: Valvonnan ja opastuksen riittävyys on ratkaistava tapauskohtaisesti. Tällöin otetaan huomioon työn vaikeus, työn suorittajan tiedot ja taidot, työn riskialttius ja kaikki mahdolliset turvallisuuteen vaikuttavat seikat siten, että työsuoritus ja työtulos ovat turvalliset.

Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja: Työaikaista sähköturvallisuutta valvomaan nimetty henkilö, joka voi osallistua työhön tai tehdä sen kokonaisuudessaan itse. 

Työstä vastaava henkilö: Henkilö, jolla on toiminnalinen vastuu työstä.

Käytöstä vastaava henkilö: Henkilö, jolla on toiminnallinen vastuu sähkölaitteiden käytöstä.

Ammattihenkilö: Henkilö, jolla on soveltuva koulutus ja kokemus, joiden perusteella hän kykenee arvioimaan riskit ja välttämään sähkön mahdollisesti aiheuttamat vaarat.

Opastettu henkilö: Kaksi erilaista tilannetta: maalliokko, jonka ammattihenkilöt ovat opastaneet siten, että hän kykenee välttämään sähkön aiheuttamat vaarat sekä sähköalalle kouluttautuva henkilö, harjoittelija. 

Maallikko: Henkilö, joka ei ole ammattihenkilö eikä opastettu. Työympäristössä maallikot eivät saa tehdä mitään sähkötöitä. (Kotona rajoitetusti.)

Opastus: Ennen työskentelyn aloittamista annettavat suulliset ja/tai kirjalliet ohjeet joilla varmistetaan, että työ tehdään oikein ja turvallisesti ja että lopputulos on toivotunlainen. 

Työalue: Työkohde tai -alue, jossa työskennellään, suunnitellaan työskenneltävän tai on työskennelty.

Jännitetyöalue: Jännitteisten osien ympärillä oleva tila, jone ulotuttaessa erityistaso sähköiskun välttämiseksi ei ole riittävä ilman suojaustoimenpiteitä. On sähköiskun tai valokaaren vaara!

Lähialue: Rajoitettu tila, joka ympäröi jännitetyöaluetta. 

Sähkötyö: Työ sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä, kuten testaus ja mittaus, korjaus, vaihtaminen, muuttaminen, laajentaminen, asentaminen ja tarkastaminen.

Muu työ: Sähkölaitteiston läheisyydessä tapahtuva muun alan työ keten rakentaminen, kaivaminen, siivoaminen, maalaminen jne.

Jännitetyö: Työ, jossa työn tekijä tarkoituksellisesti joko koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu jännitetyöalueelle joko kehonsa osilla tai käsiteltävillä työkaluilla, varusteilla tai laitteilla.

Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä: Työ, jossa työn tekijä kehonsa osilla, työkalulla tai millä tahansa muulla esineellä ulottuu lähialueelle, mutta ei kuitenkaan ulotu jännitetyönalueelle.

Erottaminen: Laitteen tai virtapiirin täydellinen irtikytkentä muista laitteista tai virtapiireistä tekemällä fyysinen erotus, joka kestää odotettavissa olevat jännite-erot laitteiden tai piirin ja muitten piirien välillä. 

Jännitteetön: Jännite on nolla tai lähellä nollaa.

Työskentely jännitteettömänä: Työ sähkölaitteistossa, joka ei ole jännitteinen eikä siinä ole varausta, ja on tehty riittävät toimenpiteet sähköisen vaaran välttämiseksi.

Sähkötyöturvallisuutta valvovat henkilöt ja valvonta-alueet: 

SUOJAVAATETUS:

Valokaarivaarallisessa työssä on käytettävä asian mukaista suojavaatetusta. Suojauksen parantamiseksi suositellaan suojavaatteiden alla käytettäväksi luonnonkuituisia alusvaatteita, puuvillaa tai villaa. Tekokuituiset vaatteet voivat kuumuuden vaikutuksesta sulaa aiheuttaen erittäin vakavia palovammoja. On suotavaa että sähköalan amattilaiset käyttävät sellaisia jalkineita, joiden tuoteselosteessa on salama- tai ESD- merkintä, tällöin valmistaja takaa että kengän pohjan erityisvatus on merkittävästi turvallisuutta lisäävä, aina vähintään 100k-ohmia, käytännössä M-ohmeja. Työtä suorittavien henkilöiden tulee käyttää kuullonkin tarvittavia suojaimia, eikä heillä saa olla metallisia esineitä kuten koruja tai metallisankaisiasilmälaseja, jos tästä voi aiheutua vaaraa.

SÄHKÖN AIHEUTTAMAT VAMMAT:

• Sydämen sähköisen toiminnan häiriytyminen
• Sydänpysähdys
• Sydänlihaksen vaurio
• Aivojen hengityskeskuksen lamautuminen
• Palovammoja 
• Sisäelinvammoja
• Verenkiertohäiriö
• Lihaskouristuksia
• Lihastuhoja
• Monielinvammoja
• Mykiön samentumista
• Vaihtovirta yleensä tasavirtaa vaarallisempi.

ENSIAPU/ENSIAPUVALMIUS:

• Sähkö katkaistaan joko irrottamalla pistoke tai katkaisemalla päävirta sähköaulusta.
• Auttajan tulee eristää itsensä kumikäsineillä ja kumijalkineilla.
• Soitto hätänumeroon 112.
• 30 painallusta ja 2 puhallusta tahdilla 100 painallusta minuutissa.
• Välittömästi jatko hoitoon vaikka näkyviä vammoja ei olisi, sillä lihas- tai hermokudosvaurio voi khittyä vuorokauden kuluessa. 

MERKKIHUOLTOTOIMINNAN NÄYTTÖ

LOKOMONKATU 25, 33900 TAMPERE, 03–2834 111

Käyttöauto Tampere myy uudet Dacia-, Honda-, Renault- ja Volvo-henkilöautot sekä Dacia- ja Renault-hyötyajoneuvot. Meiltä saat myös ammattitaitoiset huoltopalvelut sekä laajalti muita autoilijan arkea helpottavia oheispalveluita.
Volvojen huollosta vastaavat Volvo -omamekaanikot, joilla on käytössään Volvon merkkikohtainen tietopalvelu sekä Volvo testeri Vida.

Volvo Personvagnar AB on ruotsalainen henkilöautoja valmistava yhtiö. Se perustettiin Göteborgissa Ruotsissa vuonna 1927. Yhtiö oli ruotsalaisen AB Volvon omistuksessa vuoteen 1999, jolloin yhdysvaltalainen Ford Motor Company hankki sen omistukseensa. Ford myi yhtiön kiinalaiselle Zhejiang Geely Holding Companylle 1,8 miljardilla dollarilla vuonna 2010.

Kesällä 2006 Volvo ilmoitti siirtävänsä autojen tuotannon halvempiin tuotantomaihin, kuitenkin suunnittelu ja prototyyppien valmistus tapahtuu edelleen Ruotsissa.

Ruotsissa ihmisistä huolehtiminen on etusijalla. Jokainen on tärkeä - kaikki elämä on tärkeää - ja tämä on aina vaikuttanut Volvon tapaan suunnitella autoja. Tämä huolenpito kuljettajan, matkustajien ja ympäröivien ihmisten hyvinvoinnista on aina ollut Volvolle leimallista. Ja tulee myös aina olemaan.

Helmikuussa 2008 Volvo ilmoitti valmistaneensa historiansa aikana yhteensä 15 miljoonaa autoa, kun merkkipaalun rikkonut C70-mallin auto valmistui Ruotsin Uddevallan tehtaalta.

Volvon markkinoinnin tunnuslauseena toimi pitkään Volvo. For life, mutta suomalaisessa mainonnassa käytettiin myös lausetta Ajattele millä ajat. Volvo. Nykyisin Volvon slogan on Designed Around You.

Volvoa maahantuo yhtiö nimeltä Volvo Auto Oy AB.
Suomessa Volvo on ollut myynnissä jo vuodesta 1928 lähtien ja nykyään suosituin malli on V40.

Vuonna 2014 Volvo Cars myi maailmanlaajuisesti 465.866 autoa, mikä merkitsi 8,9 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Myös Suomessa Volvo onnistui kasvattamaan myyntiään. Uusia Volvoja rekisteröitiin 7.690, mikä on 611 autoa enemmän kuin edellisvuonna. Kasvuprosentti oli 8,6, kun kokonaismarkkina Suomessa kasvoi 2,7 prosenttia, eli Volvo kasvatti markkinaosuttaan 7,3 prosenttiin (6,9 vuonna 2013). Se on Volvon korkein lukema 12 vuoteen. Volvo jatkaa selkeänä premiumautojen ykkösenä Suomessa.

VIRTUAALINEN HUOLTONÄYTTÖ

AJONEUVO: 

Volvo C70 2008 2,4 D5 automaatti

180 000 km huolto + jakopääremontti

Määräaikaishuolto on laajempi kilometri- tai aikaperusteinen huolto. Yleensä määräaikaishuolto on huolto-ohjelmassa noin 3-vuoden tai 60 tkm:n välein.
Määräaikaishuolto sisältää aina moottoriöljyn, öljynsuodattimen ja raitisilmansuodattimen vaihdon lisäksi autonvalmistajan määrittelemät tarkastukset ja muut huoltotoimenpiteet.

AUTO LATTIALLA:

Turvavyöt/kiinnityspultit - Tarkista/tiedota

HUOM: Tarkista WHIPS-osoittimen asento, jos asennettu

Mittarit/varoitusvalot - Tarkista/tiedota

Kytkimet/säätölaitteet - Tarkista/tiedota

Pysäköinti-/vapaa-asennon kytkin - Tarkista/tiedota

Lämmittimen puhallin - Tarkista/tiedota

Äänimerki - Tarkista/tiedota

Sisävalot - Tarkista/tiedota

Tuulilasinpyyhkimet - Tarkista/tiedota 

Tuulilasin pesin - Tarkista/säädä 

Mittarivalaistus - Tarkista/tiedota

Suuntavalot/hätävilkut - Tarkista/tiedota

Valojärjestelmä - Tarkista/tiedota

Ajovalojen korkeudensäätö - Tarkista

Pääajovalot - Tarkista

Lasit/ikkunat - Tarkista/tiedota

Taitekatto - Takista/tiedota/voitele

TUULILASIN PYYHKIMET + PESIMENNESTE: Noin 53,95€

HUOM: Yleissääntö koskien tuulilasinpyyhkijän sulkien vaihtamista kuuluu että normaalikäytössä sulat tulisi vaihtaa uusiin noin vuoden välein. Usein pyyhkijänsulka kuluu vaativissa olosuhteissa vaihtokuntoon tätäkin nopeammin; haurastuessaan sulan kumi lakkaa joustamasta tuulilasia vasten, mikä johtaa nopeasti huonontuneeseen ajonäkyvyyteen. Olosuhteiden vaihtelut, pitkät ajomatkat, lämpötilamuutokset sekä sulkien laatu vaikuttavat  vaihtovälin pituuteen olennaisesti. Vuosihuollon yhteydessä tehty vaihto on siten uusittava tarpeen mukaan itse, usein nopeallakin varoitusajalla. Vaihtosulkia voi hankkia useimmista tavallisista huoltamoista, varaosaliikkeistä sekä merkkihuoltamoista.

AUTO KOKONAAN NOSTETTUNA:

Moottorin öljyvyodot - Tarkista/tiedota
Moottoriöljy - Tyhjennä/täytä
Öljynsuodatin - Vaihda

HUOM: 

Moottoriöljyn laatu: SAE 0W-30 Synteettinen
Moottoriöljyn luokitus: API/ACEA /B5
Moottoriöljyn määrä: 5,5 litraa

Öljytason tulee olla kaksi kolmasosaa mittatikun MIN- ja MAX-merkkien välillä.
Vähennetty öljyntaso sallii dieselhiukkassuodattimen regeneroinnista johtuvan öljytason nousun.
Öljypohjan tyhjennyspropun kiristystiukkuus 38 Nm.
Öljynsuodatin vaihdetaan auton ollessa alhaalla, suodattimen kiristystiukkuus on 25 Nm.
Vaihda öljypropuntiiviste, ettei se ala vuotaa.

Automaattivaihteiston öljyvuodot - Tarkista/tiedota

MOOTTORIÖLJY + SUODATIN: Noin 116€

HUOM: Moottoriöljyn tehtävä on sitoa likaa, tiivistää, jäähdyttää ja voidella moottoria. Kuluessaan moottoriöljy menettää voiteluominaisuutensa ja siihen on tarttunut jo kaikenlaisia hiukkasia jne. Käytä autossasi suositusten mukaista öljyä.

AUTO PUOLIKSI NOSTETTUNA:

Etujarrupalat - Tarkista/tiedota

HUOM: Etujarrupalojen vähimmäisvahvuus 3mm.

Etujarrulevyt - Tarkista/tiedota

HUOM:

Jarrusatula kannattimeen edessä 30Nm.
Jarrusatulan / jarrusatulan kannatin pyörännapaan edessä 120Nm.
Käytä uusia pultteja/muttereita.
Jarrulevyn vähimmäispaksuus saavutettu ja vaatii vaihdon - jäähdytetty edessä 23mm.
Jarrupalojen vaihdon aikana = 23.8 mm
Jarrulevyn max. vahvuus poikkeama edessä 0,008mm.
Jarrulevyn max. sivuttais poikkeama edessä 0,08mm.

Takajarrupalat - Tarkista/tiedota

HUOM: Takajarrupalojen vähimmäisvahvuus 3mm.

Takajarrulevyt - Tarkista/tiedota

HUOM: 

Jarrusatula kannattimeen takana 35Nm.
Jarrusatula / jarrusatulan kannatin pyörännapaan takana 70Nm.
Käytä uusia pultteja/mutterteita.
Jarrulevyn vähimmäispaksuus saavutettu ja vaatii vaihdon takana 9mm.
Jarrupalojen vaihdon aikana = 9,88mm
Jarrulevyn max. vahvuus poikkeama takana 0.008mm.
Jarrulevyn max. sivuttaispoikkeama takana 0,04mm.

AJOPYÖRÄT: 

Kevytmetallipyörät muttereilla, jossa on pyörivä aluslevy, ja teräslevypyörät 110Nm.
Kevytmetallipyörät muttereilla, jossa ei ole pyörivää aluslevyä 130Nm.

Seisontajarruvaijerit/vivustot - Tarkista/tiedota
Seisontajarru - Säädä
Renkaiden kunto - Tarkista/tiedota
Rengaspaineet - Tarkista/säädä

TOIMENPITEET MOOTTORITILASSA:

Jarrunestesäiliö - Tarkista/täytä

HUOM: 

Jarruneste tyyppi DOT 4+.
Jarrunestesäiliöntilavuus 0,6 litraa.
Syy jarrunesteen vaihtotarpeelle on se, että ajansaatossa jarruneste kerää itseensä vettä ja vesi taas aiheuttaa järjestelmän ruostumisen ja nesteen tehon heikkenemisen.

Kytkinnestesäiliö - Tarkista/täytä
Moottorin jäähdytysnesteen/pakkasneteen kestävyys - Tarkista/säädä

HUOM:

Moottorin jäähdytysnesteentaso/pakkasnesteenkesävyys:

Jäähdytysnesteen tyyppi Ethylene glycol.
Jäähdytysnesteen väri sininen.
Jäähdytysjärjestelmän kokonaistilavuus 10 litraa.

Jäähdytysnesteletkut/lämmittimen letkut - Tarkista/tiedota
Automaattivaihteistoöljyn taso - Tarkista/tiedota

HUOM: Vain vuodon esiintyessä

Automaattivaihteisto öljyn taso

Automaattivaihteiston öljyn tyyppi 1161540.
Automaattivaihteistoöljyn luokitus JWS 3309.
Automaattivaihteisto (tyhjennys ja täyttö)

TYHJENNYS- JA HUUHTELUJÄRJESTELMÄ:

1. Tyhjennä automaativaihteisto. Asenna tyhjennystulppa takaisin. 
2. Irrota öljynjäähdyttimen letku.
3. Asenna letku putkeen ja asenna läpinäkyväletku öljynjäähdyttimen putkeen.
4. Täytä vaihteistoon 2 litraa automaattivaihteistoöljyä letkun kautta.
5. Käynnistä moottori ja anna käydä joutokäynnillä. Anna automaattivaihteistoöljyn virrata läpinäkyvästä letkusta. Kytke sytytysvirta pois päältä, kun letkusta näkyy ilmakuplia.
6. Täytä vaihteistoon jälleen 2 litraa automaattivaihteistoöljyä.
7. Käynnistä moottori jälleen ja anna käydä joputokäynnillä. Anna automaattivaihteistoöljyn virrata läpinäkyvästä letkusta. Kytke sytytysvirta pois päältä, kun letkusta näkyy ilmakuplia.
8. Täytä jälleen 2 litraa automaattivaihteistoöljyä ja asenna öljynjäähdyttimen letku takaisin.
9. Käynnistä moottori. Kytke jokainen vaihde 4-5 sekunniksi. Tarkista automaattivaihteistoöljyn taso.
10. Kytke vianmäärityslaite. Nollaa yljynlaadun laskin.

ÖLJYTASON TARKISTUS:

1. Käynnistä moottori. Kytke jokainen vaihde 3 sekunniksi ja palauta sitten valitsinvipu asentoon P. Odota 2 minuuttia, ennen kuin tarkistat täyttötason.
2. Kytke vianmäärityslaite. Varmista, että automaattivaihteistoöljyn lämpötila on 80 astetta.
3. Tarkista automaattivaihteistoöljyn taso ja lisää tarvittaessa.'

Polttoainesuodatin - Tyhjennä

VAIHTEISTOÖLJY 6l 120€

KOHTEIDEN LOPPUTARKASTUS:

Raitisilmansuodatin (jos asennettu) - Uusi
Huoltovälin osoitin - Nollaa
Ajovalojen suuntaus - Tarkista/säädä

HUOM: Myös sumuvalot jos asennettu.

Vetokoukku - Voitele

HUOM: Vain mallit irrotettavalla vetokoukulla.

Vetokoukku - Tarkista/tiedota
Renkaan paikkaussäiliön vanhentumispäivä - Tarkista/tiedota

RAITISILMANSUODATIN NOIN 23€

Raitisilmasuodatin suodattaa auton sisäilmaa ja siksi se kannattaa vaihtaa kyllin usein. 

KOEAJA AUTO: 

Ajoneuvon käsittely/toiminta/suorituskyky - Tarkista/tiedota

JAKOPÄÄ:

HUOM: Valmistajan ilmoittamia jakopään hihnan vaihtovälejä on pidettävä maksimiarvoina. Ajoneuvon käyttötapojen ja käyttöolosuhteiden vaihtelujen takia hihna täytyy ehkä vaihtaa ilmoitettua aikaisemmin.

MOOTTORIVAURIO:

VAROITUS: Vaikka jakopään hihnan vaurioituminen aihuttaa YLEENSÄ moottorivaurion, kaikille sylintereille tulisi tehdä puristusmittaus ennen sylinterikannen irrotusta.

ERIKOISTYÖKALUT:

Kampiakselin hihnapyörän pistotyökalu - nro 999 5433

ERIKOISVAROTOIMET:

Irrota akun maajohto.
ÄLÄ käännä kampiakselia tai nokka-akselia, kun jakopään hihna on irrotettu.
Irrota hehkutulpat, niin moottoria on helpompi pyörittää.
Pyöritämoottoria normaaliin pyörimissuuntaan (ellei toisin mainita).
ÄLÄ pyöritä moottoria nokka-akselin tai muun hammaspyörän välityksellä.
Noudata kaikkia kiristystiukkuuksia.

IRROTUS:

1. Nosta ja tue ajoneuvon etuosa.
2. Irrota: Oikea etupyörä, oikean lokasuojan sisäpelti, apulaitteiden käytöhihna, moottorin suojus.
3. Siirrä jäähdytysnesteen paisuntasäiliö sivuu. ÄLÄ irrota letkuja.
4. Tue moottori.
5. Irrota: Moottorin vakaustanko ja korvake, oikean moottorinkiinnikkeen välikorvake, oikea moottorikiinnike, kampiakselin hihnapyörän pultit.
6. Asenna kampiakselin hihnapyörän pitotyökalu. HUOM: Käytä 35-40mm :n pituisia pultteja työkalun kansa.
7. Irrota: Kampiakselin hihnapyörän keskimutteri, kampiakselin hihnapyörä.
8. Asenna kampoiakselin hihnapyörän keskimutteri.
9. Siirrä ohjaustehostimen letku sivuun. ÄLÄ irrota letkua.
10. Irrota jakopään hihnan suojakansi.
11. Kierrä kampiakselia myötäpäivään, kunnes ajoitusmerkit on kohdistettu oikein.
12. Löysää kiristinpyörän pultti.
13. Kierrä kiristinpyörää myötäpäivään, kunnes kuusiokoloavaimen reikä on klo. 10:n asennossa. Käytä 6mm :n kuusiokoloavainta.
14. Irrota: Jakopään hihna, ohjainpyörän pultti, ohjainpyörä, kiristinpyörän pultti ja kiristinpyörä.

ASENNUS:

HUOM: ÄLÄ asenna käytettyä hihnaa takaisin.

1. Asenna uusi ohjainpyörä.
2. Kiristä ohjainpyörän pultti 24NM:iin. 
3. Asenna uusi kiristinpyörä kuusiokoloavaimen reiän ollessa klo. 10:n asennossa.
4. Varmista, että kiristinpyörän pitokieleke on kiinnittynyt kunnolla.
5. Kiristä kiristinpyörän pultti kevyesti. 
6. Varmista, että ajoitusmerkit on kohdistettu oikein.
7. Aseta jakopään hihna paikalleen vastapäivään, aloita kampiakselin hammaspyörästä. HUOM: Varmista, että hihna on kireällä hammaspyörien välissä kiristämättömällä puolella.
8. Kierrä kiristinpyörää vastapäivään, kunnes osoitin ohittaa kohdistusmerkit. Käytä 6 mm:n kuusiokoloavainta. 
9. Kierrä kiristinpyörää hitaastimyötäpäivään, kunnes osoitin on oikeassa kohdassa.
10. Kiristä kiristinpyörän pultti 24Nm:iin.
11. Käännä kampiakselia kaksi kierrosta myötäpäivään.
12. Varmista, että ajoitusmerkit on kohdistettu oikein.
13. Varmista, että kiristinpyörän osoitin on oikeassa kohdassa. Jos näin ei ole toista kiristystoimenpide.
14. Asenna osat takaisin päinvastaisessa järjestyksessä irroitukseen nähden.
15. Kiristä kampiakselin hihnapyörän keskimutteri tiukkuuteen 300 Nm.
16. Kiristä kampiakselin hihnapyörän pultit tiukkuuteen 35Nm + 50 astetta.

OHJAINPYÖRÄ, KIRISTINPYÖRÄ, JAKOHIHNA, MONIURAHIHNA JA VESIPUMPPU NOIN 275€

MÄÄRÄAIKAISHUOLTO + JAKOPÄÄ: 587,95 + TYÖT JOITA YHTEENSÄ 2,4h. 

(Työt amiksen hinnoilla)

Manuaalivaihteiston toiminta

On taas jäänyt nämä blogimerkinnät vähän vähäiselle, kun sattui sellainen tapaus, että puhelin lähti huoltoon ja kaikki töistä otetut kuvat hävisivät siinä samalla :(

Tänään saatiin teoritunnilla tehtäväksi kirjoittaa blogimerkintä manuaalilaatikon toiminnasta, joten, tässä merkinnässä käsittelen siis sitä.

Manuaalivaihteisto toiseltanimeltään käsivaihteisto on ajoneuvon voimansiirtolinjan komponentti, joka muuttaa moottorin käyntinopeuden vetopyöränopeudeksi. Nykyisissä ajoneuvoissa sitä tarvitaan kompensoimaan polttomoottoreiden käyntinopeusalueiden kapeutta. Valittu vaihde määrää välityssuhteen eli ajoneuvon moottorin ja vetävien pyörien pyörimisnopeuden suhteen.

 Suomessa manuaalivaihteisto on yleisin vaihteistotyyppi, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa manuaalivaihteisia autoja on hyvin vähän. 

Vaihteiston käyttämistä varten ajoneuvoissa on kytkin ja vaihteenvalitsin jolla kuljettaja valitsee käytettävän vaihteen. 

Vaihteenvalitsin

Kytkimellä puolestaan voimansiirto moottorilta vaihteistolle katkaistua, jolloin vaihteen vaihtaminen on mahdollista. Kytkintä käytetään myös nykimättömään pehmeään liikkeelle lähtöön ja se suojaa moottoria ja voimansiirtoa ylikuormitukselta. 

Käsivaihteiston komponentteja: 

-Vaihteistokotelo

-Akselit

-Vaihteensiirtomekanismi

-Hammaspyörät

-Peruutusvaihteen välipyörä

-Laakerointi

-Vaihteistokotelon tuuletus / vaihteistoöljy

-Peruutusvalokytkin

-Nopeusmittari-/ajonopeusanturi

Hammaspyörästö: 

Hammaspyörä on pyörä jonka kehällä on hampaita ja hammasvälejä.

Hammaspyörien tehtäviä : Pyörintäsuunnan vaihtaminen, pyörintänopeuksien säilyttäminen muuttaminen ja vääntömontin välittäminen tai muuttaminen.

Hammaspyörien ja akselisen välisiä vaikutuksia : Akseli pyörittää hammaspyörää, hammaspyrä pyörittää akselia tai hammaspyörä pyörii vapaasti akselilla. 

Kun kaksi hammaspyörää on asennettu toisiinsa ulostuleva pyörintäsuunta on päin vastainen kuin sisäänmenevä, jotta pyörintä suunta saadaan samansuuntaiseksi mennessä ja tullessa on lisättävä kolmas ratas. 

Käsivaihteistossa käytetään kahta eri hammaspyörämuotoa lieriö- ja kartiohammaspyörää. 

Lieriöhammaspyörä on yksinkertainen vaihteistohammaspyörä, joka on sylinterin muotoinen ja 

jonka kehä on hammastettu joko suorilla tai vinoilla hampailla. Lieriöhammaspyörää käytetään 

vääntömomentin välitykseen. Lieriöhammaspyörän ja sen vastakkaisen pyörän akselit ovat samansuuntaiset ja ne muodostavat lieriöhammasvaihteen. 

Alla kuva lieriöhammaspyöristä.

Kartiohammaspyörien avulla voidaan toteuttaa kahden suoraan kulmaan asennetun akselin voimansiirto. Kartiohammaspyörät ovat nimensä mukaan kartion mallisia ja niissä voi olla suorat tai kierrehampaat. Kartiohammaspyöriä käytetään ennenkaikkea tasauspyörästöissä. 

Alla kuva. 

Vaihteistokotelon tuuletus / vaihteistoöljy: 

Vaihteiston tuuletuksen tehtävänä on tasata toiminnan aikana muodostuvat paine-erot, esimerkiksi lämpenemisen aiheuttama ylipaine. Jos tuuletus menee tukkoon se voi aiheuttaa öljyhukkaa tai öljyvuotoja. 

Kunnollisen voitelun puuttuminen voi puolestaan aiheuttaa vaihteistovaurioita. 

Nykyaikaisten käsivaihteistojen toimintavaatimukset eri käyttöolosuhteissa asettavat yhä korkeampia vaatimuksia myös vaihteistoöljylle. Tälläisiä vaatimuksia ovat mm. vähäinen vaahtoutumistaipumus, erilaistentiivistemateriaalien sietokyky, hyvä vanhenemisen kestokyky  ja viskositeetin vähäinen lämpötilariippuvuus. 

Äsken listattuihin vaatimuksiin ylletään vain seostetuilla öljyillä, sillä ne sisältävät lisäaineita, joilla saadaan aikaan halutut ominaisuudet. Näitä vaihteistoöljyjä ei tarvitse vaihtaa vaihteiston käyttöiän aikana. Jos öljyä joudutaan lisäämään korjauksen tai vuodon vuoksi on varmistettava, että öljy täyttää laatuvaatimukset. 

Peruutusvalokytkin: 

Peruutusvalokytkin kytkee päälle peruutusvalon se on yleensä asennettu vaihteistokoteloon ulkopuolelle. Sitä käyttää peruutusvaihteen kytkentäliike useimmiten sisäisen vaihteensiirtomelanismin avulla. (vaihtelee eri autoissa) Esimerkiksi joissain autoissa se on integroitu ulkoiseen vaihteistomekanismiin. Tällöin sitä käyttää kytkentä- tai valitsinliikkeen vipu. 

Nopeusmittarin käyttö / ajonopeusanturi: 

Vanhempien vaihteistojen vaihteistokotelossa on mekaaninen nopeusmittarin käyttö. Sen kiinnitykseen käytetään lukitustappia. Käytöstä vastaa tasauspyörästön ulostuloakselille asennettu kierukkapyörä.

Nykyaikeisissa vaihteistoissa sensijaan käytetään ajonopeusanturia.

2-akselinen vaihteisto: 

2-akselisia vaihteistoja käytetään useimmiten etuvetoisissa autoissa. Koska niiden akselit eivät eivät ole samassa suunnassa ryseessä on erilinjainen vaihteisto. 

2-akselisen vaihteiston toimintatehtävä on välittää moottorin vääntömomentti etuskseliin. Vääntömomenttia muutetaan eri vaihteiden suuremmilla ja pienemmillä välityssuhteilla, jotta kaikissa ajo-olosuhteissa on aina käytettävissä suurin mahdollinen vetovoima. 

Vaihteensiirtoon käytetään sisäisen vaihteensiirtomekanismin siirtoholkkeja. 

Jos kytketään päälle peruutusvaihde peruutusvaihteen välipyörä muuttaa ulostuloakselin pyörintäsuunnan vastakkaiseksi.

Toiminta: 

Sisäänmeno akseli siirtää moottorin vääntömomentin kulloinkin kytketyn vaihdehammaspyörän kautta ulostuloakseliin. Vaihtamistaoahtumassa muodostetaan liitos pääakselin ja vaihdehammaspyörän välille sitten, että siirtoholkki siirretään sivusuunnassa vaihdehammaspyörän kytkentähammatukselle. Ulostuloakseli välittää moottorin vääntömomentin latauspyörän kautta tasauspyörästöön

3-akselinen vaihteisto:

3-akselisia vaihteistoja on samalinjaisia ja erilinjaisia. Vaihteiston samanlinjaisuus tarkoitta sitä, että sisäänmenoakseki ja pääakseli on sijoitettu samaanlinjaan. Samanlinjaista 3-akselista vaihteistoa käytetään takavetoisissa autoissa. Erilinjaisia puolestaan käytetään etuvetoisissa autoissa. Erilinjaisissa vaihteistossa on sisäänmenoakseki ja kaksi ulostuloakselia. 

Samanlinjaisen 3-akselisen vaihteiston toimintatehtävä on välittää pitkittäin asennetun etumoottorin vääntömomentti taka-akseliin ja sen vääntömomenttia muutetaan välityssuhteilla. 

Sisäänmeno- ja pääakselin kaikki hammaspyörää ovat jatkuvassa hammaskosketuksessa sivuakselin hammaspyöriin. Vaihteen siirto ja peruutusvaihteen kytkentä toimivat samalla periaatteella, kuin kaksi akselisessa josta juuri äsken mainitsin. 

Sisäänmenoakseli: 

Ts. kytkinakseli on laakeroitu ohjainlaakerilla pääakseliin vapaasti kiertyväksi. Sen tehtävänä on siirtää moottorin vääntömomentti kytkimestä vaihteiston sivuakseliin ja siten myös pääakseliin. 

Sivuakseli:

Sivuakseli on hammaspyöräyksikkö, jonka avulla vääntömomentti voidaan siirtää sisäänmenoakselilta pääakseliin. Nykyaikaisten vaihteistojen sivuakseleihin voidaan asentaa sekä kiinteitä hammaspyöriä että vaihdehammaspyöriä. Vaihtelevien välityssuhteiden vuoksi eri vaihteistotyypeistä käytetään erilaisia sivuakseleita.

Kuvassa 5 vaihteisen vaihteiston sivuakseli: 

Pääakseli: 

Pääakseli on laakeroitu kytkimen puolella sisäänmenoakseliin ja vaihteistonpuolella vaihteistokoteloon. 

Laakeroinnissa käytetään useimmiten neulalaakereita. Vaihdehammaspyörät pääsevät pyörimään vapaasti pääakselilla. 

Toiminta: 

Sisäänmeno akseli siirtää moottorin vääntömomentin sivuakseliin. Vaihtamistapahtumassa muodostetaan voimaa välittävä kytkentä akselin ja vaihdehammaspyöränvälille työntämällä siirtoholkki sivusuunnassa vaihdehammaspyörän kytkentähammastukselle. 

Synkronointi:

Synkronoinnin tehtävä on helpottaa vaihtamistapahtumaa ja suojella samalla vaihteistoa vaurioilta. Vaihteen kevyt ja melukin kytkeminen on mahdollista vasta sitten, kun kulloinkin kytkettävä vaihdehammaspyörä on saatu pyörimään samalla nopeudella siirtoholkin kanssa. Synkronirengas jarruttaa/kiihdyttää vaihdehammaspyörän samaan nopeuteen siirtoholkin kanssa.

Synkronointi voi olla rakenteeltaan yksin-, kaksin- tai kolminkertainen. Alla tietoa niistä:

Yksinkertainen synkronointi:  

Synkronirenkaan ja vaihdehammaspyörän kartion väliin asennetaan yksinkertainen kartiokytkin. Sitä käytetään yleensä suurimpien vaihteiden yhteydessä. 

Kaksinkertainen synkronointi:

Synkronirenkaam ja vaihdehammaspyörän kartion väliin muodostetaan kaksinkertainen kartiopinta. Tämä vähentää voiman tarvetta ja pidentää kestokykyä. Tätä käytetään pääasiassa pienillä vaihteilla, sillä niissä esiintyy suurempia massavoimia. 

Kolminkertainen synkronointi: 

Synkronieenkaan ja vaihdehammaspyörän kartion väliin asennetaan kolminkertainen kartiokytkin. Käytetään korkeiden vääntömomenttien siirtämiseen pienillä vaihteilla. 

Jaguarin automaattivaihteistoöljyn tarkistuksen ohje

Aijemmassa merkinnässä kerroin kuinka olen laittanut omaa Volvoni vähänväliä ensimmäisten kouluviikkojen aikana on sitä silti välillä tullut tehtyä kaikkea muutakin enemmän ja vähemmän mukavaa.

Tässä merkinnässä kerron mitä opimme Kustin kanssa Jaguarin automaattivaihteistoöljyn tarkistuksesta.

1. Käytä autoa kaksi minuuttia asennolla P
2. Käy vuorotellen läpi jokainen vaihde pitäen jokaista päällä kolmen sekunnin ajan
3. Katso diagnoosilaitteella ettei öljy ole liian kuumaa (max 30c)
4. Tarkista öljyntaso öljypohjankyljestä löytyvästä propusta.

Vähän heikosti näkyy, mutta sormen kohdalla se on....